Viimeiset päivät Taolla

Viimeinen kokonainen päivä Koh Taolla alkaa kääntyä jo iltapäivään. Aamiaisen jälkeen pakkasimme rantalaukun viimeistä kertaa ja suuntasimme matkatoimiston kautta rannalle. Siirtymä Koh Taolta Penangille koki vienon käänteen, kun kävi ilmi, että suora yhteys Chumpon-Butterworth oli loppuunmyyty. Onneksi virkailija oli särmä ja huomasi, että pääsemme samalla junalla matkustaen Had Yaihin asti 1-luokassa ja sitten vaihtamalla 2-luokkaan, koska Had Yai-Butterworth lippuja voi varata vasta päivää aikaisemmin. Eli menemme samalla junalla kuin oli suunnitelmissa, mutta vaununvaihto Had Yaissa. Pikkuisen kalliimmaksi tämä järjestely tuli, mutta näillä mennään. Tärkeintä

on, että olemme Penangilla 17.5. jolloin hotellivaraus alkaa.

Eilinen päivä oli jälleen täynnä snorklailua. Vuokrasimme jälleen veneen ja kuskin, joka putputti meidät pitkähäntäveneellä Mango Bayhin, saaren pohjoiskärkeen. Poukama noudatti samaa kaavaa, kuin kaikki muutkin täällä, lahdenpohjukassa hieno hiekkaranta ja reunoilla valtavat graniittilohkareet. Täällä ainoa huono puoli oli se, että rannalla ei ollut lainkaan varjoa. Onneksi molemmilla oli hatut ja huiveja ja paitoja, joilla sitten taiteilimme suojaa auringolta.

Mitä tulee vedenalaiseen maailmaan Mango Bayssa, aluksi se tuntui huonolta. Ainoastaan paljasta hiekkapohjaa, kunnes rannalta näimme, että korallit olivat lähellä kallioreunoja. Sieltähän sitten paljastuikin erittäin miellyttävä näkymä, joka olisi varmasti jatkunut pitkälle ulos poukamasta. Syvyyskin oli maltillinen 2-5m ja näkyvyys erinomainen.

Kaikesta päätellen poukama oli nähnyt useamman järjestetyn snorklausretken japanilaisine-syötänpä paketin leipää kaloille-turisteineen. Heti kun menimme veteen, pikkukaloja oli hetkessä tuhansia ympärillä parveilemassa. Aika hauskaa oli lillua siellä niiden keskellä. Korallien luona olikin sitten monimuotoisempia ilmestyksiä. Välillä lähistöllä pyörähti isompiakin vonkaleita.

http://www.justkohtao.com/e107_images/custom/koh-tao-fish-chart-2.png

Oheisen linkin kuvasta näimme suurimman osan täällä. Pakko sanoa, että snorklailuun ei kyllästy hevillä. Vedenalainen maailma on todella kiehtova ja kun merivesikin on 30 asteista, niin mikäs siinä katsellessa kalojen käyskentelyä koralleissa.

Koko päivän poukamassa pyörikin useampi paatillinen retkiläisiä, kunnes yhtäkkiä olimme rannalla yksin. Olimme sopineet venekuskin noutavan meidät klo 15 ja kello alkoi lähentyä sitä. No vielä 15.30 merimustalaista ei näkynyt. Petra alkoi jo huolestua. Vesi oli loppu ja paikan ainoa ravintola oli kukkulan päällä noin 100 rappusen päässä, ei auttanut muu kuin kiivetä hakemaan. Alas tullessa horisontista putputti vene, joka tosin ei ollut meidän. Myös toinen vene ilmaantui paikalle, sekään ei meidän. Neuvottelin toisen venekuskin kanssa hinnat selviksi paluumatkaa varten, kun yhtäkkiä toinen kuski huusi, että niillä on jo kuski, älä ota kyytiin. Kävi ilmi, että meidän kuskimme oli myöhässä, koska joutui tarkistuttamaan moottorinsa ja oli tulossa. Loppu hyvin, kaikki hyvin; pääsimme lopulta paluumatkaan n tunnin myöhässä ja juuri ennen Saireeta aukeni näkymä jossa koko eteläkärki saaresta oli valtavan vesisateen alla. Vähän ennen rantaa sade ylsi myös meihin ja saimme nauttia kokonaista kymmenen minuuttia viileähköstä rankkasateesta, joka loppui kuin hanasta kääntäen. Ja sitten paistoi taas aurinko.

Normaalien iltapäivä lepojen jälkeen odottelimme auringon laskuun ja päätimme vaihteeksi kävellä alas kukkulalta syömään. Pitkän empimisen jälkeen molemmista alkoi tuntua oikealta syödä Krua thaissa jälleen kerran. Alkupalat: kasvistempuraa, kevätrullia, Pääruoat: panang curry possulla ja massaman curry kanalla, riisiä ja palanpainikkeeksi fantaa. Curryt olivat molemmat todella upeita ja jälleen kerran, vatsat turvonneina pyörimme kohti 7/11, josta täydensimme vielä vesivarastot.

Tänään menemme vielä illalliselle Alanin ja Heidin kanssa. He lupasivat viedä meidät saaren toiselle puolen johonkin uuteen paikkaan viimeisen iltamme kunniaksi, mahtavaa. Huomenna iltapäivällä alkaa siis matka kohti Malesiaa: lautalla ensin Koh Tao- Chumpon, sitten junalla Chumpon- Had Yai, vaununvaihto ja Had Yai- Butterworth ja lopulta lautta Butterworth- Penang. Aikaa matkaan kuluu varmasti noin vuorokausi. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, jossain homma kusee ja matka-aika venähtää muutamalla tunnilla. Seuraava merkintä siis seuraavasta maasta. Malaysia, here we come!

Tämmöinen kaveri löytyi portailta. Hieman tulitikkuaskia isompi